Kiirettä pitää

Meillä on ollut vaikka minkälaista sutinaa viimepäivinä.  On käyty kaupoissa, kävelyllä, vierailulla, meillä on ollut vieraita ja tänään oltiin apumiehinä, kun iso traktori kiskoi meidän vieraan autoineen ojasta ylös.  Jännää!  Tästä ei ole kyllä kuvia, mutta voin sanoa, että se traktori oli TOSI ISO.  Paljon isompi kuin naapurin susikoira, ja sekin on jo tosi iso. 

Me on otettu melko coolisti tämä kaikki tohina, Lassi ja minä.  Pääasia, että ruokaa on tullut ajallaan ja rapsutukset aamulla, päivällä ja illalla.  Ikävä asia on se, että mami on taas kaivanut kamman ja sakset esille ja joka ilta parturoi meitä molempia tasapuolisesti.  Tämä kostea ilma ei sovi meidän hipiälle, tai tarkemmin ottaen turkille, joka menee takkuun.  Tässä teille kesää odotellessa kesäkuva Lassista lempipaikassaan mökillä.  Näyttää ihan siltä kun Lassi olisi juuri laulamassa kesäillan laulua, mutta se ei pidä paikkaansa.  Minä olen se, joka tässä perheessä laulaa (ja mami, mutta se ei ole toivottavaa).  Mulla on kirkas, selkeä ja hieman kiekuva ääni.  Sen tuntee kaikki täälläpäin, on se niin ainutlaatuinen.

Mami lupasi, että seuraavaksi saatte kuulla vähän meidän lapsuusajasta ja luvassa on hienoja kuvia musta ja Lassista, kun oltiin pieniä, eikä tiedetty vielä tän maailman menosta melkein mitään. 

Kauniita unia kaikille!

Leevi ja Lassi

Leikkejä

Hei taas!

Me ollaan aika leikkisiä poikia.  Jos joku kutsuu kunnon leikkiin, me ollaan aina valmiina.  Kyllä me ihan itsekseenkin leikitään ja riehutaan, välillä niin, että matot on rullalla. Me ollaan vinkulelujen ystäviä.  Tässä tämän hetken suosikit.  Ton ketun toi mami, ja kaks muuta saatiin joulupukilta.  Yleensä jos me saadaan leluja, ne tuo juuri joko mami tai joulupukki.  Joskus joku muukin.

Kettu on yhteinen, vaaleanpunainen hanhi eli Babe on Lassin ja näätä kuuluu mulle.  On ihanaa, kun mä kison päästä ja Lassi hännästä, kumpikin pää vinkuu ihanasti.  Tästä kuvasta puuttuu Lassin suurimmat suosikit, eli pallot.  Meillä on niitä monta.

Mä oon se suuri mitsästäjä, joka aina voittaa metsästysleikit.

Tämä seuraava kuva on lavastettu Lassin mieliksi.  Eli, tässä Lassi ja KAIKKI kolme potköä (huomatkaa myös pallo on mukana).

Ja kunnon leikin jälkeen tulee nälkä.  Tämäkin kuva on otettu ihan vain kuvaamistarkoituksissa, sillä ei me pojat juuri naksuja syödä.  Me syödään broiskuu ja merimiespihviä (ja lautasella on myös riisiä ja porkkanaa, mutta niitä mä syön vain vahingossa).

Lassi pyytää, että laittaisin siitä tähän yhden kuvan, kun se lassin mielestä on niin onnistunut ja tuo hänen miehekkään uljasta ulkomuotoaan sopivasti esille.  Ok Lassi, mutta laitetaaan se vähän pienemmällä, kun se ei mitenkään liity tämän päivän leikkiaiheeseen.  Eli, Lassi ylpeänä esittää: MUN KUVA.

Leikkisää päivää kaikille!

Leevi (ja Lassi)

Aurinko armas

Nyt paistaa aurinko!  Ulkona ja vähän mun sisälläkin, kun meillä oli kivoja vieraita.  Hugo ja Samu tuli viihdyttämään meitä ja me leikittiin ja pelattiin palloa.  Tosin minä en pelannut, toimin pääasiassa arvostelutuomarina.  Hugo on paras.  Ei millään pahalla Lassi, mutta Hugo on aivan ilmiömäinen pallomies.  Oot säkin Lassi hyvä.

Tässä Hugo ja pallo (taustalla näkyy Samun korva).

Mutta Lassi, sä oot kyllä maailman paras viinirypälevahti.  Tässä kuvassa lassi vaanii epäilyttävää rypälettä (rypäle ei näy kuvassa kun se on tuolin alla).

Vaikka nyt on kova pakkanen, aiotaan me lähteä lenkille.  Mulla on sammalenvihreä takki ja Lassilla sininen, jossa oranssia.  niissä on lämmin fleece-vuori, ei meitä palele (paitsi tassuista ehkä loppumatkasta).
Kevään odotuksissa kirjurinne Leevi.

Astro-Leevi

Hei kaikki,  tässä Leevi.

Mami sanoi, että voin avata kaikille hieman mun persoonaa tähtien valossa.  Olen vesimies.  Siis tosimies.  Sitten mun kuu on kauriissa ja nousumerkki on jousimies.  Musta olisi kiva ainakin kerran päivässä lähteä johonkin, tehdä jotain uutta tai tavata uusia kivoja koiria.  Se on se jousimies, sanoo mami.  Olen vähän itsekin alkanut tutkia tähtiä, ja tota vieköön, se on se jousimies.  Se tekee minusta vaihtelunhaluisen ja joviaalin persoonan.  Olen kyllä myös melkoisen herkkä ja tykkään paljon mamista.  En oikein osaa sanoa, mistä se sitten johtuu.  Mun rakkain kaveri on mun oma veli Lassi.  Lassi on herkkä ja haaveileva kala tähtien mukaan.  Sen nousumerkki on rapu, ja mikään ei voisi pitää enempää paikkaansa.  Lassi haluaisi olla aina kotona, istua mamin vieressä ja syödä hyvää ruokaa.  Lassi EI halua lähteä minnekkään, ei ainakaan kauemmas kuin pellonympäryslenkille.  Lassi ei ymmärrä mitään seikkailuista eikä mistään uudesta, joka muttaa mitään.  Vaikka me ollaan niin erilaisia, me pidetään kuitenkin yhtä ja ollaan tosiveljekset.  Kyllä sekin näkyis varmaan tähdistä, jos osaisin katsoa.  Täytyy kysyä mamilta, se tietää varmasti.

Nyt mun täytyy mennä, ollaan lähdössä kauppareissulle.  Ne on aina kivoja, kun kaupan pihalla saadaan puoliksi makkaratikku.

Valoisaa päivää ja iloista mieltä kaikille!
t. Leevi
PS:  ei toi tukkalaite mua enää häiritse, se on oikeastaan aika vauhdikkaan näköinen, vai mitä sanotte?

Tänään on ollut jotenkin veto pois meillä molemmilla, on nukuttu aamu-unet, päikkärit ja taas nukuttais.      Joku on varmaan heittänyt unihiekkaa meidän aamusapuskaan. Tuli lkuitenkin luvattua mamille, että kerron muutamalla rivillä päivän asioista teille. Huomenna on kyllä Leevin vuoro!

Jaksettiin me sentään lähteä lenkille, kun mami lupasi pelata palloa pihalla meidän kanssa.  Varsinkin mä on pelimiehiä, tässä dataa asiasta:

Tilanne vaikuttaa kuvassa hieman pysähtyneeltä, mutta kuva ei tee oikeutta mun pallonkäsittelytaidoille.  Osaan napata pallon ilmasta, tuoda sen mamille, pyörittää sitä tassuilla ja kuonolla.  Lisäksi juuri tämä punainen pallo on ihana, kun se vinkuu niin kivalla äänellä.  Leevi on enemmän luumiehiä, se voisi järsiä peuran luuta vaikka kuinka pitkään.  Leevi on kyllä myös tarkka hammashygieniastaan, mikä voi osaltaan selittää asiaa.

Me sitten lähdettiin sinne lenkille, ja suurin osa matkasta käveltiin peräkkäin kuin köyhän talon porsaat.  Kyllä me vähän leikittiinkin, muttei kyllä yhtään leikityttänyt niin paljon kuin tavallisesti.  Tässä näkyy meidän normilenkin loppuviheen polku hangessa. Yleensä minä kyllä menen edellä ja Leevi tulee perässä, toisin kuin tuossa kuvassa näkyy.

Jokaiseen kunnon lenkkiin kuuluu olennaisena osana namutarjoilu.  Sydänkarkit on ihan must. Mä tykkään niistä keltaisista eniten ja Leevin mielestä punaiset on ehdottamasti parhaita.

Huomatkaa Leevin tukkalaite.  Mami innostui vähän liikaa ja teki Leevin päähän tollaisen vesiputousta muistuttavan häkkyrän.  Voi Leevi raasu!
Hämärä alkaa jo laskeutua, eiköhän mennä taas nukkumaan.
L&L

Pesuasiaa Lassin näkökulmasta

Puhtoiset terkut kaikille!

No nyt on sitten pesty.  Ja kyllä otti koville käyttäytyä siivosti, kun se vesi vaan kertakaikkiaan on niin inhottavaa.  Tässä minä ennen pesua.

Voitte varmaan aistia levottoman tunnelmani, kun tiedän, mitä tuleman pitää.

Tässä sitten ollaan jo hoitoainevaiheessa, odotellaan, milloin mami huuhtoo mut ja nostaa pois tästä kylpyammeesta.  Olen ihan läpimärkä. (mamista ei ole kuvaa, mutta kyllä sekin sai oman osansa pesusta).

Tässä jälkitunnelmia vällyjen välistä.  Nyt voi jo relata nauttia siitä, kun mami antaa herkkuja ja rapsuttaa mua loppuillan jottei mulle jäisi minkäänlaista traumaa pesukokemuksesta.  Leevikin on saanut herkkuja, sillä solidaarisena sieluna velipoika uikutti koko pesutoimituksen ajan.

Pyysin laittamaan tähän kuvan Leevistäkin, ettei Leeville tule paha mieli.  Kuvassa Leevi esittelee teille, millaiset varustukset tulee olla päällä, kun illalla lähtee vain ihan tavalliselle kävelylle:

Nyt mennään nukkumaan ja vedellään sikeitä aamuun asti.  Ehkä huomenna on parempi (lue: kuivempi) päivä.  Terveisin L & L





Lassin mietelmiä

Hei kaverit.  Mä oon siis NIIIN takussa.  Takkuja on masussa, tassuissa, selässä ja korvien alla.  Ei tämä asioiden kurja tila ole yksistään mamin syytä.  Minä inhoan kampaamista ja karkaan heti kun kampa lähestyy.  Mami sanoo, että tämä kaikki johtuu siitä, että olen horoskoopissa herkkä kala.  Minä sen sijaan uskon Koirakuiskaajan oppeihin ja väitän, että meiltä puuttuu se vahva laumanjohtaja, joka muitta mutkitta kampaisi mun turkin takuttomaksi. Mutta nyt alkaa kiristää siihen malliin, että olen tänä aamuna päättänyt suostua istumaan hiljaa ammeessa, kun mua pestään.  Istun hiljaa jopa sen hoitoaineprojektin aikana.  Lisäksi kun olen kuiva, minua saa kammata ainakin 5 minuuttia.  Laitan sitten tänne kuvia, kuinka komea minusta tulikaan.  Tässä teille päivän piristykseksi vielä yksi kuva minusta ja takuistani.  Arvatkaa, missä kohtaa meidän olkkarin karvalankamatto loppuu ja minä alan. Rakkain terveisin Lassi.

Tuulee

Kun mentiin aamulla ulos, meni juuri kammattu ponnari ihan sekaisin, kun tuulee niin kovaa.  Ei se mitään, on ihanaa kun tuuli tuivertaa, siitä tulee niin vapaa ja villi olo.  Ravattiin  ympäri pihaa ja painittiin kuin ammattilaiset.  Nyt sitten kuivatellaan turkkia sohvannurkassa ja odotellaan, että lihapata kiehuu ja muhii sopivan kypsäksi.  Ihanaa päivää kaikille!

Sataa, sataa, ropisee

Tänään on tämän talven ensimmäinen vesisade. Tassut kastuu, turkki kastuu, ja olo on kokonaisuutena kuin uitetulla rotalla.  Minne se pakkanen hävisi? Minne katosi ihana puuterilumi, jossa voi kieriä jä pyöriä? Mami sanoi, että ei huolta, kohta se pakkanen taas tulee, ja tiestä tulee niin liukas, että me pojat voidaan liukua pyllymäkeä suoraan ulko-ovelta portille.   JIHUU!