Vanhassa vara parempi

Muistatte varmaan tämän meidän vanhan punaisen vahtityynyn.  Sen, joka me on Leevin kanssa restauroitu mieleiseksi. Ongelma on se, että se ei ole yhtään mamin mieleen.  Siis meillä on ilmassa ristiriidan siemen.  Sitä EI kuulemma laiteta alkuperäiselle paikalle olkkarin ikkunan eteen, vaikka me kuinka haluttais.  No, me on päästy sellaiseen kompromissiin, että se on lämpimällä säällä terassin nurkassa (poissa silmistä, sanoi mami) ja sateella kylmässä eteisessä.  Tässä minä ja mun rakas tyyny.

Tossa oikealla näette reiän, johon on ihana työntää pää ja potkia takajaloilla niin, että sisälmykset pöllyää.  mami sanoi, että päätä EI saa työntää tyynyn sisään.  Olen yrittänyt totella.  Jos en tottele, tyyny lähtee meidän suureen roskikseen.  Kyllä mä tiedän, että sinne se on kohta menossa joka tapauksessa, mutta nautitaan tyynystä niin kauan kuin se on vielä mahdollista.  Mami sanoi, että elämässä joutuu tasaisin väliajoin luopumaan jostain, mutta se tarkoittaa aina sitä, että jotain muuta tulee tilalle.  Ja niin käy tässäkin tapauksessa.

Leevi rakastaa jauhelihaa.  parasta se on juuri pannulta tulleena ilman mitään lisukkeita.  Tässä on mukana riisiä, porkkanaa ja kananpaloja ja sekin on Leevin mieleen.

Aikaisemmin Leevi syljeskeli suustaan kaikki riisit lattialle ja nielas lihanpalat ja porkkanat.  Nyt se on vähitellen oppinut syömään kunnolla eikä mamin tarvitse siivota koko keittiön lattia Leevin ruokailun jälkeen.  Minä sen sijaan olen nyt huomannut, että lihanpalat maistuu paljon paremmilta kun ne ensin kantaa mahdollisimman kaukana olevalle matolle ja herkuttelee ne siinä.  Mun mielestä on kiva jättää parhaat palat odottamaan viimeiseksi, ja aina joskus mä sitten unohdan syödä ne.  Niin että miedän matoilta saattaa onnekas löytää ihania eilisiä lihanpaloja jos tuuri käy.  Naksukupin ympäristö on aina suhteellisen sekava, kun Leevi valikoi kupista parhaat naksut ja ripottelee muut pitkin lattioita (mä en kyllä erota yhtä naksua toisesta naksusta, mutta Leevi on tarkka).  Niin se on, että yksinkertaisestakin asiasta voi tehdä taidetta.

Sadeterveisin  Lassi

ps. meidän herneet kasvaa niin että melkein voi kuulla suhinan.  Ihana sade!