Makkaraa ja uusi kaveri

Nyt on juhannus takana ja juhlamakkarat syöty.  Kyllä se on niin, että hiiligrilli on mun mielestä paras makkaran paistoon, taivaallista Wilhelm-makkaraa!  mami tykkää kaasugrillistäkin, mutta siitä ei tuu sitä hiilen aromia.  Kun mä kasvan isoksi, musta tulee kokki. 

Nähtiin juhannuksena sorsaperhe juhannusuinnilla meidän rannassa.  Me oltiin ihan hiljaa ja tuijotettiin mykistyneenä niitä pienen pieniä sorsanpoikia.  mami sanoi ettei me selvästikään olla ainakaan lintukoiria.  Ei me olla vesikoiriakaan, kun kukaan ei pudonnut veteen eikä varsinkaan mennyt uimaan vapaaehtoisesti.  Sikälikin onnistunut juhannus.  mami väitti, että vesi on ihanaa ja uiminen vielä ihnampaa, mutta en mennyt siihen lankaan.

Kokko oli hieno ja me ihailtiin sitä kalliolta.  Tässä Leevi kokkotunnelmissa.

Lämmin kiitos meidän juhannusseuralaisille!  Meillä oli tosi mukava juhla.

kun me tultiin kotiin, huomasin, että meidän olkkarissa oli joku tosi hyvän näköinen valkoinen uroskoira.  Tässä mä teen tuttavuutta sen kanssa.

Se oli tosi mukava.  Varmuuden vuoksi mä kuitenkin asteuin makaamaan rauhassa vähän kauemmas siitä koirasta.  Sekin makas ihan rauhassa ja tuijotti mua.  Asuukohan sekin meillä?  mami sanoi että se olen minä, mutta eihän se voi olla minä kun minä makaan tässä sen koiran edessä meidän olkkarin matolla ja se on tossa vähän kauempana.  Onkohan  juhannusjuhla sekoittanut mamin pään?  Parasta  pysytellä mamin lähellä, ihan varmuuden vuoksi.

Jään tarkkailemaan tilannetta (mamia ja sitä uutta koiraa) ja toivotan teille hyvää helleviikkoa

Lassi