Kesäjuttuja

Nyt saa madot kyytiä (jos niitä meissä nyt edes on), kun tänään alkaa matokuuri ennen rokotusta.  Mennään meidän vakkari eläinlääkärille rokotukseen , ja mami lupas, ettei enää tee uusia kokeiluja näinkin tärkeässä asiassa.  Eli uudet eläinlääkärit on nyt koetu ja vanha hyväksi havaittu.  Eläinlääkärit ei noin yleisesti kuulu mun suosikkeihin, mutta nyt kokemusta rikkaampana voin sanoa, että se meidän oma eläinlääkäri on kyllä tosi kiva. 

Niin se kesäloma.  Me saatiin Lassin kanssa viettää aikaa meidän kesämökillä.  Siellä on kyllä tosi hyvä olla.  Tässä muutamia otoksia.

Tässä mä grillan itseäni laiturilla.  Lassi ei koskaan grillaa muuta kuin makkaraa, se viihtyy visusti varjossa.  paitsi silloin kuin mami menee uimaan, se on hätätapaus.

Tää kuva on otettu yöllä.  Silloin kaikkien piti lähteä kovalla kiireellä rantaan ja mäkin luulin, että siellä on jotain tosi jännää.  Vaikka mä miten kiertelin ympäri, en löytänyt edes hiirtä enkä sitä meidän sorsaperhettä.  Vain auringonlaskun.  Mitä siinä sitten on niin jännää?  Lassi taiteellisempana meistä kai tajus siitä jotain ja seisiskeli haaveellisena (unisena?) kalliolla pitkät tovit.  Se varmaan mietti, että onko tää unta vai ei.

Tässä sitten se sorsaperhe.  Tää emo ja sen kolme poikasta kävi moikkaamassa meitä pitkin kesää montakin kertaa.  Ne tuli tosi lähelle eikä pelänneet meitä yhtään.  Kai meistä huokuu hyväntahtoisuuden henki ja lempeyden aura.  Vaikka aluksi vähän muodon vuoksi haukuttiinkin, ei sekään haitannut.  Ja sitä paitsi, pitäähän vieraita tervehtiä asianmukaisesti.

Mutta nyt meitä odottaa lihanmakuiset pureskelutabletit, varokaa madot ja suolinkaiset!

Moi, mä meen nyt

t. Leevi

Olematon mahatauti

Hei taas,

tässä kuvia kun mun turkki on MELKEIN valmis.  Siis melkein, kun vielä on aika monta hapsottvaa karvaa, jotka pitää siistiä.

Tää  ei ole ehkä paras kuva mun turkin kannalta, mutta mä halusin sen tähän, kun siinä on mukana mun rakas vinkuleluni Herra Kettu.

Tästä näette vähän paremmin mun hoviparturin (mami) saksenjäljen.  Hieman epätasainen se on, mutta kyllä olo on paljon viileempi kuin ennen.

Tänään me oltiin rokotusreissulla eläinlääkärissä Leevin kanssa.  Ei meitä rokotettu, kun molemmilla oli vähän lämpöä ja kuulemma vähän pinkeä masu.  Eläinlääkäri päätteli, että meillä on mahatauti ja antoi lääkettä mukaan.  Mami alkoi sitten kotona pohtimaan, että voiko olla mahatauti, jos ruoka maistuu hyvin (ollaan nykyään suorastaan suursyömäreitä, jopa Leevikin), eikä oo ripuli eikä okseta yhtään.  Sitten mami soitti toiselle eläinlääkärille, joka sanoi, että lämpö voi nousta pienelle koiralle pelkästä jännittämisestä.  Ja kyllähän te Leevin tiedätte, se tärisee varmuuden vuoksi jos on mitään jännittävää tulosssa.  Ja pakko myöntää, etä kyllä se lääkäripaikka haisi niin pelokkaalle, että munkin häntä viisti maata koko ajan.  En olisi halunnut näyttää, että muakin vähän jännittää, mutta kun toi pahuksen häntä paljastaa mut joka kerta.  No, nyt sitten mennään toiselle eläinlääkärille pian ja saadaan se rokote.

Nyt tää eläinlääkäriasia sotki meidän tarinankerronnan niin, että siirretään lomamuistelot seuraavaan kertaan.

nauttikaa elämästänne, niin mekin tehdään

t. Lassi

Sulkasato

Hei taas,

arvatkaa tuntuuko kivalta, kun takajalat on kuin kiinalaisiet riisitikut!  Onhan se totta että mä olen viime viikkoina kärsinyt liiasta kuumuudesta (Leevi ei ole kärsinyt), muttei sentään ois tavinnut liiotella.  Ja tiedän, että huomenna lähtee karvat etutassuistakin.  Mitenköhän saan oikein nukuttua, kun se parturiasia pyörii mielessä.  Täytyy kyllä tunnustaa, että kun mami on nyt ehtinyt ajella puolet (takapään), on olo paljon kevyempi.  otin aika monta ilohyppelyä pihalla pallon perässä, kun oli niin ilmava olla.  Mutta tiedättehän tekin, että muutokset omassa ulkonäössä ja siinä miltä tuntuu, vaatii vähän aikaa totutella.

Tässä surullisen näköinen minä.  Ettehän naura!

 En mä oikeasti ole tänään ollut noin surkealla tuulella, tuo hetki vaan oli vähän huono. Pääosin elämä on kyllä hymyillyt. On päästypitkälle ja rauhalliselle kävelylle ja kaverit on leikkiny meidän pihalla ja mami antoi palapaistiruokaa. Ja mä oon saanut extra-paljon rapsutuksia ja mami on höpöttänyt mulle mukavia.

Huomenna laitetaan sitten mamin kanssa kuva, kun mut on kokonaan parturoitu.  Sittenkään ei saa nauraa.  mami sanoi, että mulla on oikein atleettisen näköinen vartalo ja kun karvoja on vähemmän, se näkyy paremmin!  Ihan kuin olisi vähän miehekkäämpi olo. 

Me ollaan tehty viime aikoina sitä sun tätä, joista asioista sitten kerrotaan huomenna tämän toisen tärkeä aiheen lisäksi.

Viileää yötä!

Lassi

Reissuja tulee ja menee

Hei taas,

me oltiin TAAS matkalla.  Nyt mentiin vähän kauemmas ja oli pitkä matka.  Mutta, ihmeitten aika ei ole ohi, niin kuin mamilla on tapana sanoa.  Leevi matkusti koko matkan (5 tuntia) ihan rauhassa, eikä tärissyt yhtään.  Olis ihanaa, jos Leevistäkin on vihdoin tullut  rautahermoinen autoilija, joka tyynesti torkahtaa, kun auto lähtee kotipihalta.  On nimittäin paha mieli munkin autoilla, kun velipoika tärisee vieressä kuin haavanlehti.  Näin muuten mökillä, miten haavanlehti tärisee, ja se on kyllä osuva vertaus.   No, ne ajat on varmaan nyt ohi, ja me kaikki voidaan rennosti matkailla vaikka joka päivä.  Paitsi, että mä en kyllä muuten ole niin innoissani siitä matkailusta.  Varsinkin lähteminen on mulle hankalaa, kun mä niin mielelläni olisin vain kotona.  Pitää kuitenkin muitten mieliksi lähteä mukaan. (enkä mä voi yksinkään jäädä, mua alkais aika pian pelottaan).

No, meillä oli tosi kiva matka, tapahtumia täynnä.  Ehkä kesän paras reissu mun mielestä. 
Tässä muutama kuva, kun me nautitaan lomasta.

Sillä  matkalla oli kaksi jännitävää asiaa, enkä mä oikein osaa päättää, kumpi olis ollut jännempi. Mä kerron ne molemmat.  Ensinnäkin mami jätti meidät Leevin kanssa hoitoon.  Hyppäs autoon ja lähti kauppaan (oikeasti juhliin, kyllä mä sen tiedän, mutta olin ihan kuin en olis tiennnyt).  Meillä oli kuitnekin ehkä maailman paras hoito sillä aikaa, eikä mulla ollut yhtään ikävä.  Se toinen juttu oli se kun mami kiipesi katolle.  Olen kai jo aikaisemminkin kertonut, ettei mami ole kiipeilijöiden sukua ja olin varma että se tulee tikkaat kaulassa alas. kaikki meni tässäkin tapauksessa hyvin.  Jos tästä jotain voisi oppia, niin sen, että etukäteen ei kannata huolehtia mistään.   Nytkin mami tuli kaupasta (juhlista) ja katolta takaisin ilman mitään ongelmia.

Kohta me taas lähdetään.  En tiedä minne, mutta reppuja pakataan jo.

Onnellisia retkiä teillekin!
toivottaa reissukoira Lassi

TÄRKEÄ tehtävä

Me on luvattu hoitaa meidän ystävien kukkatarhaa loman aikana.  Se on kunniatehtävä ja me halutaan suorittaa se hyvin.  Taas tänään me kurvattiin hoitohommiin.  Työnjako tässä sujuu niin, että mami kastelee kukat ja yrtit ja meidän tehtävä Leevin kanssa sillä välin on vahtia autoa.  Tässä näette,kuinka valppaana hoidan tehtävääni!

Leevi nukkui takapenkillä koko ajan, mutta ei se haittaa, kun taas Leevin tärkein tehtävä on meidän talon vahtiminen.  Hommansa kullakin.

Tälläkin kertaa onnistuttiin kaiken kaikkiaan hyvin ja työn jälkeen seuraa aina huvi.  Me päästiin  katukävelylle.  Katukävely on melkein parasta mitä mä tiedän, kun siellä katujen varsilla on NIIN paljon erilaisia hajuja, ettei mun kävelystä meinää tulla mitään.  Ihana reissu!

Hyvää yötä ja onni myötä!

T. Lassi

Kotona taas

Taas käymässä kotona.  Tää meidän talo on kyllä tosi kuuma päivällä ja tosi kuuma yöllä.  Olis kiva jos aurinko nyt porottaisit hetken aikaa vähemmän kuumasti.  Mami lupas hankkia sellasen laitteen, joka viilentää meidän kodin, muttei sellaista ei ole vielä näkynyt.  Jos mulle tulee joku hyvä ajatus, toteutan sen heti.  Mami ei tän viilennys asian suhteen ainakaan ole samanlainen kuin minä.  Kuulemma mäkin saisin aina hetken miettiä, ennen kuin säntään tuumasta toimeen.  Ei onnistu.  Tartu hetkeen, se on mun motto.

Tässä tilannekuva mökiltä.  Arvatkaa, mitä lassi on juuri tehnnyt?  No herkutellut grilliruokaa, tietysti.

Mä taas nautin, kun saan tarkkailla tapahtumia terassilta ja tarpeen tullen lähteä tutkimaan asioita tarkemmin maastoon.

Meidän mökkirannassa asustaa kuikkaperhe ja mä oon tarkkaillut niiden elämää ahkerasti.  Ne tykkää uimisesta, itse asiassa ne ui melkein koko päivän.  Outoa porukkaa.  Mulle riittää, kun kastelen tassut rannassa (huom!  menin siis järveen varpaineni, olen muuttunut mies).

Mökillä ei ole koskaan liian kuuma ja tässä vielä näette, kuinka tyyneksi järvi aina iltaisin asettuu.  Silloin me yleensä istuskellaan terassilla ja nautitaan kesäillasta.

No, nyt tuolta tietä pitkin tulee mun kaveri, se iso, jonka kanssa me juostaan kilpaa aidan molemmin puolin.  Se juoksee toisella puolella ja mä toisella.  Se on tosi turvallista kun on  aita välissä.  Ja vauhtia riittää ja samalla me aina haukutaan.  mami yrittää vaientaa meitä, mutta turhaan.  Usein lassikin intoutuu mukaan leikiin ja meillä on tosi kivaa!  Niin että moikka kaverit, palataan asiaan toisena päivänä.

IHANAA kesää ja valoisia kesäöitä toivottaa Leevi

Vesi on paras!

Mä olen muuttanut suhtautumiseni veteen.  Aina olen tykännyt juoda sitä, se ei ole muuttunut.  Mutta ulkoisesti vesi on ollut mulle kauhistus.  On se kumma, miten mieli voikaan muuttua pienellä koiralla.  Sillä nyt sanon teille että tykkään vedestä, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.  Tämä muutos sai alkunsa siitä, että meidän pesupäivä sattui olemaan tänään ja nythän on tosi kuuma.  Olo oli koko päivän tukala ja kieli lepatti viilennystä mun elämään.  Kaikki muuttui kertaheitolla, kun mami nosti mut ammeeseen ja pesi mut.  Nyt on olo NIIN hyvä ja viileä, että nautin joka solulla  elämästä ja riehumisesta.  Vesi on taivaan lahja ja nyt voi olla, että nautin tästä lahjasta mökillä jopa niin, että kahlaan uimaan.  Ainakin kastelen tassut, voi olla että jopa pulahdan pikaisesti järveen!  Mami sanoi että se on musta ylpeä, kun pystyn muita mutkitta muuttamaan piintyneen mielipiteeni uuteen tarpeen tullen.  Se ominaisuus on hyvän elämän kulmakivi, sanoi mami.

Tässä kuvia veden virvoittavasta vaikutuksesta kahteen pieneen pörrääjään.

Rapsuta mua!

Kohta pakataan reput, startataan auto ja lähdetään kesälaitumille, puhtaina ja muutenkin hyvin valmiina uusiin seikkailuihin!

Voikaa hyvin,  toivoo Vesipeto-Leevi